Saimme huojentavia uutisia kontrolliultrasta, pienellä oli kaikki hyvin ja mitään viitteitä rakennepoikkeamista ei enää näkynyt.
Ajatukset pyörivät tässä vaiheessa raskautta villisti tulevan ympärillä. Valmistautuminen tuleviin hankintoihin, pohdinnat arjen sujumisesta, taloudellisten muutosten huomioiminen...
Olen nähnyt myös useina öinä unta vauvasta ja vauvan hoidosta. Jonain yönä vauva unohtuu tai häviää johonkin tai muutoin tuntuu että on itse hukassa ja mikään ei onnistu, viime yönä taas saimme viettää ihania imetyshetkiä. Mieli käy kokoajan kovilla kierroksilla niin nukkuessa kuin hereillä ollessa, aikamoista myllerrystä.
Myllerrystä tapahtuu myös vatsanpeitteiden alla. Liikkeet tuntuvat jo selkeinä ja mieskin on päässyt tuntemaan pienokaisemme potkuja vatsan läpi.
Aika menee kokoajan nopeammin ja nopeammin, tiimalasin hiekan on täytynyt hioutua hienommaksi, lapsettomuusaikana päivät, viikot ja kuukaudet olivat ainakin viisinkertaisia! Niin kauan kuin tätä elämänvaihetta on odottanut ja nyt se tuntuu vain vilahtavan ohi.
Kolme ja puoli kuukautta odotettavaa, ja aikaa valmistautua. Puolentoista kuukauden päästä jään pois töistä ja saan keskittyä täysillä tulevaan. Lopultakin saan todella valmistautua tulevaan vauvaan, meille todella tulee vauva?
Ihana kuulla, että kaikki on malillaan! <3
VastaaPoistaTuo ajan kulumisnopeudessa tapahtuva muutos on kyllä ihmeellinen. Ihan samat fiilikset oli itsellä raskausaikana. Ja nyt kun vauva on syntynyt, niin aika juoksee yhä nopeampaa, vaikka se mun puolestani saisi nyt madella niin hitaasti, kuin vain mahdollista. :D
Kaikkea hyvää loppuodotukseen!