sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Tyhjää

Tyhjä pakkanen
Tyhjä testi
Tyhjä kohtu
Tyhjä syli
Tyhjä mieli

Eilen oli klinikan antama testipäivä. Olin malttamattomana testannut jo päivää aiemmin. Silloin sain hailakan haamun testiin ja ehdin jo innostua. Haamu kuitenkin hiipui ja menkkajomot ja tuhru alkoivat. Tänään vielä varmistin tuloksen täysin valkoisella testilä.
Ajatus hoitovaiheiden alusta aloittamisesta väsyttää.

torstai 19. tammikuuta 2017

Tyhjä pakkanen

Kaksi muuta alkiota eivät olleet selvinneet pakkaseen asti. Nyt siis ollaan tämän yhden siirretyn alkion varassa.

Hyvin äkkiä voi tunnelma vaihtua. Yllätyin miten suuri pettymys alkioiden kato oli. Vaikka kuinka koittaa nyt toivoa että jospa tämä tarttuisi kiinni, yhtäaikaa pessimistisesti on mielessä ajatus, miksi tämäkään alkio olisi sen parempi jos kaikki muut 8 nuupahtivat.

Koitan löytää tämän kaiken itkun keskeltä toivoa ja positiivisia ajatuksia.

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Alkionsiirto

Maanantaina odotimme innolla siirtoa.
Lähdimme ajamaan kohti klinikkaa, kunnes parinkymmenen kilometrin jälkeen puhelin soi ja klinikalta soittivat että suosittelevat myöhäisempää alkionsiirtoa, vasta keskiviikkona.

Kaikki 9 alkiota olivat lähteneet jakautumaan, mutta mikään ei erottunut parempana yksilönä rivistä. Laboratoriossa halusivat jatkoviljellä alkioita blastokysteiksi, jotta erot näkyisivät selkeämmin ja turhilta siirroilta vältyttäisiin.

Tänään sitten uudella yrityksellä kohti alkionsiirtoa. Meidän alkioille oli käynyt aika hurja kato. Yhdeksästä kolme oli jäljellä. Kaksi vähän heikompaa, joita seurataan vielä huomiseen ja pakastetaan mikäli kestävät. Mutta yksi alkio oli hyvä ja se siirrettiin 11mm kohdunlimakalvolle, ultran mukaan oikein hyvään kohtaan. Huomenna vielä pistän gonapeptylin limakalvon tueksi ja sitten alkaa tähän saakka jännittävimmät piinapäivät!

Pieni tartu tiukasti kiinni! <3

lauantai 14. tammikuuta 2017

Munasolupunktio

Eilen perjantai 13 lähdimme ennen kukonlaulua ajelemaan n.200km matkaa kohti lapsettomuusklinikkaa ja munasolupunktiota. Munasarjat olivat sen verta täyden tuntoiset, että loppumatka alkoi tuntumaan jo hieman tukalalta.

Perillä mies pääsi heti laboratorioon antamaan näytettä ja minä sain odotellessa rauhoittavan esilääkkeen.

Lepohuoneessa sain vaihtaa ylleni klinikan kietaisuhameen ja hoitaja laittoi kanyylin kämmenselkään kipulääkkeen annostelua varten.
Odotellessa olo oli ihmeen rauhallinen ja edellisillan kova jännitys oli lauennut, ilmeisesti esilääke toimi hyvin.

Sitten itse toimenpiteeseen. Pelkäsin etukäteen paljon tulevia kipuja, mutta suureksi yllätykseksi se oli ollut ihan turhaa. Oikea munasarja oli ensin vuorossa ja puudutuspiikkiä en edes huomannut ja itse punkteerauskaan ei tuntunut ollenkaan kivuliaalta. Vasen munasarja minulla on hieman hankalasti kohdun takana, ja kun yritettiin saada sitä esille ja hyvää reittiä neulalle, jotui ultrauspäällä painamaan voimakkaasti ja tällöin paineen tunne tuntui ikävältä ja hieman kivuliaalta. Tässä vaiheessa avuksi tuli toinen lääkäri joka painoi vatsan päältä kohtua eri asentoon, ja samalla se auttoi myös paineen tunteeseen. Itse punktio meni taas ilman kipuja. Ja toimenpide oli nopeasti ohi.
Olin todella hämilläni miten kivuton ja helppo toimenpide oli.

Heti punktion jälkeen olo oli hyvä. Kipuja ei ollut ja kotimatka sujui mukavasti. Tänään herätessä olo oli myös normaali. Turvotustakaan ei ole.

Saimme 15 munasolua. Tänään laboratoriosta soittivat, että 9 solua oli hedelmöittynyt, loput eivät olleet kypsiä. Olen todella tyytyväinen saaliiseen, toivottavasti lähtevät hyvin jakautumaan ja maanantaina meitä odottaa hyvä alkio siirrettäväksi ja saisimme jotain myös pakkaseen.


maanantai 9. tammikuuta 2017

IVF

Ensimäinen ivf hoito käynnissä.
Reilun viikon olen piikitellyt puregonia ja kasvattanut munafarmia. Ja hyvinhän se on lähtenyt käyntiin. Tänään seurantaultrassa näkyi molemmilla puolilla hyvin rakkuloita n.8-9kpl kullakin.

Jarruna olen pistänyt parina päivänä orgalutrania, joka on kyllä ollut inhottavaa! Toisin kuin puregonin ohut neula joka uppoa kuin veitsi sulaan voihin, joutuu orgalutran piikkiä napauttamaan, painamaan ja suostuttelemaan ihosta läpi. Kun piikki on lopulta lihassa, niin lääkeaine kirvelee, iho turpoaa ja menee punaiseksi. Hetken päästä kirvely vaihtuu kutinaan. Ei mukavaa.

Mitään isompia oireita stimulaatiosta en ole havainnut. Jos mieheltäni kysytään, oikea kiukkumaakari osaan olla muulloinkin, mutta nyt hän voi laukaista jännityksen kiusoittelemalla hormonien hyrräilystä. Tänään hormonien hyrräilyn todella huomasi, kun kohtasin huonoa ja syyllistävää palvelua apteekissa vapauttaessani tarpeettomaksi selvinneen  puregon varauksen. Koska noin normaalitilassa harvemmin puhkean vastaavassa tilanteessa vuolaaseen itkuun.

Punktioon neljä päivää! Apua kun jännittää, pelottaakin!