Get ready...

It's GAMETIME!

Jatkosuunnitelmia

Tänään oli aika naistentautien poliklinikalle. Aika olikin lapsettomuushoitajalle, jonka kanssa suunniteltiin tulevaa ja käytiin läpi meidän yritys- ja hoitohistoriaa.

Kävimme läpi erilaiset lapsettomuushoito vaihtoehdot; mitä on mahdollista tehdä kotikaupungissa ja mitkä hoidot toteutetaan lähimmässä yliopistollisessa sairaalassa.

Hoitaja oman kokemukseensa perustuen arveli, kuten myös yksityinen gynekologi aiemmin, että meidän kohdalla pelkkä ovulaation induktio ei ole kannattava hoitomuoto, vaan kannattaa lähteä kulkemaan hoitopolkua inseminaatiosta tai jopa suoraan ivf:stä.

Helmikuulle saimme seuraavan poliajan, ja se on lääkärille. Mikäli kierto on säännöllinen ja menee yksiin suunnitelmien mukaan, tehdään lääkärikäynnillä aukiolotutkimus. Sitä ennen otetaan verikokeita; lakisääteiset Hiv ja hepatiitti, sekä muita sukupuolitauti testejä ja prolaktiini. Lääkärin kanssa sitten vielä keskustellaan ja päätetään että mitä hoitomuotoa lähdetään kokeilemaan.

Tämän kierron inhottaviin välivuotoihin tai lugesteron annostukseen hoitaja ei osannut ottaa kantaa, vaan aikoi vielä konsultoida lääkäriä ja laittaa sitten kantapalveluun viestiä.

Tässä meillä on nyt reilu kaksi kuukautta aikaa keskenään puntaroida vaihtoehtoja. Ja lukea lehtisiä mitä saatiin käynniltä kotiläksyksi. Tosi positiivinen kokemus oli tämä käynti ja nyt saa jäädä hyvin mielin nauttimaan joulun ajasta, sekä odottamaan kevättä!

Uteluja

- Onko sinulla lapsia?
- Ei.
- Kyllähän sinun pitäisi alkaa jo tekemään!
- *väkinäinen naurahdus*
- Kuule lapset pitää tehdä nuorena, kun vanhana ei niitä välttämättä enää saa.
- Aivan totta, mutta eipä niitä saa aina nuorenakaan juuri sillä sekunnilla kuin haluaisi *itkun pidättelyä*

Tällaisen keskustelun jouduin käymään tänään. Töissä. Täysin tuntemattoman ihmisen kanssa. Asiakaspalvelu tilanteessa.

Ihmisten tahattomat utelut ja henkilökohtaisuuksiin menemiset tuntuu todella kiusallisilta. Tulee hirmu paha mieli. Haluaisi vain sivuuttaa tilanne, toisaalta tekisi mieli lyödä luu kurkkuun ja vastata varomattomaan kommenttiin yhtä satuttavasti, kuin kommentti on satuttanut itseä.

Yritän taistella katkeruutta vastaan, ja koitan ymmärtää ihmisiä. Monet ei kertakaikkiaan tiedä tai osaa kohdata itselle vierasta asiaa tai tilannetta. Aina se ei vain onnistu.

Mutta päivän piristykseksi tänään saapui postissa aika naistentautien poliklinikalle. Ja se aika on jo ensi viikolle! Mennään miehen kanssa molemmat. Tästä enemmän sitten ensiviikolla!

Vertaistuki

Tässä elämäntilanteessa olen huomannut että vertaistuki on korvaamattoman arvokasta.
No mistä sitä vertaistukea saa?

Itsellä aivan lähipiirissä ei ole ketään kuka olisi samassa tilanteessa. Yksi ystävä on saanut keskenmenon, mutta hänellä on kaksi lasta ja sai keskenmenon jälkeen jo kolmannen. Oma äitini on joutunut synnyttämään eläväksi luullun täysiaikaisen vauvan, napanuora kaulan ympäri kiertyneenä, kaikkien yllätykseksi kuolleena. Menetyksestä voin siis puhua, mutta lapsettomuudesta kärsin yksin.

Yksin, mutta en kuitenkaan yksin. Internetin ihmeellinen maailma on tuonut elämääni uusia, upeita, samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Keskustelufoorumeilta olen löytänyt sielunsiskoja, joille voin kertoa kaikki nekin tunteet mitä kenellekkään muulle en rohkenisi jakaa. Näistä ihmisistä on tullut yli vuoden aikana, melkein puolentoista, uskomattoman läheisiä. Kaikesta mitä olen lapsettomuudesta, vauvan yrityksestä ja keskenmenon kohtaamisesta oppinut, olen kiitollinen heille.

Kiitos. <3

Kummastelua

Herkimmät nyt ne kädet silmille!
Tämä teksti sisältää yksityiskohtaisiakin kuvailuja, ei ehkä niistä kahvipöytäkeskustelu aiheista.

Tää naisen keho on kyllä välillä yksi mysteeri. Tai ainakin minun anatomian tuntemus tuntuu olevan välillä pahasti hukassa.

Eilen kp 12, saunaan mennessä huomasin pikkareissa verta. En ollut vielä saanut ovulaatiota kiinni testiin. Viime kierrossa sama juttu, ovulaation korvilla vähäistä verenvuotoa. Ovulaatiovuotoa? Hormonien äkillisestä muutoksesta johtuvaa vaaratonta vuotoa? Vai onko sittenkään, vuoto kun sisälsi myös pieniä hyytymiä. Lemmiskelyn jälkeen tapahtumapaikka ei ollut kaunis näky.

Kysymys kuuluu, mistä tämäkin nyt oikein tuli? Koskaan aiemmin tällaista ei ole ollut. Voiko lugesteron aiheuttaa tallaista? Kummastuttaa ja jopa vähän ärsyttää.
Lisää mietittävää ja murehdittavaa tähän tarvittiinkin. Huoh. Toisaalta tulipa ainakin testattua uutta kuukuppia ja oikeastaan rakastuttua siihen ensi silmäyksellä.

Edistystä

Eilen oli soittoaika lääkärille, jolla kävimme lapsettomuustutkimusten ensikäynnillä. Hän oli kovasti toiveikas, että spontaanin raskauden todennäköisyys on edelleen korkea. On mukava saada rohkisua kun oma toiveikkuus alkaa olla kadonnut.
Lugesteron lääkitys kun on toiminut todella hyvin, sitä jatketaan samalla ohjeustuksella.
Hän suositteli kuitenkin munatorvien aukiolotutkimusta, vaikka piti sitä alunperin vähän turhana, kun testien mukaan ovuloin joka kierrossa, yksi raskaus on alkanut ja mitään tulehduksia ei ole ollut. Pyysin lähetteen julkiselle puolelle. Nyt siis vain odotellaan että naistentautien polilta otetaan yhteyttä.
Jospa röörien rassaus tekisi kulkureitin paremmaksi ja helpottaisi raskauden alkamista!

Postissa saapui myös seuraavien kuukautisten pelastaja. Kuukuppi. Olen lukenut ja kuullut kuukupin käyttäjiltä vain hyviä kokemuksia, joten lopulta itsekin rohkenin tämän kupposen tilata. Kuukuppikunnan nettisivuilta olen tutustunut vinkkeihin, ja olen kyllä iloinen että tällaiseen sivustoon törmäsin.

Nyt vain odottelemaan sitä kp 1 että pääsee kokeilemaan. Mutta mennäänhän vielä tämän kierron ovulaatio ja piinailut ensin. Ovista odottelen tämän viikon loppuun tai ensi viikolle.

Opetus

Tämä olkoon opetuksena, että niitä raskaustestejä ei pidä mennä tiirailemaan testiajan jälkeen.
Uusinta tetsin tulos oli siis negatiivinen.

Kuitenkin eilinen toivontunne on jäänyt jotenkin päälle. Olen ollut tänään rt-tuloksen suhteen todella rauhallinen ja tulevien hoitosuunnitelmien suhteen toiveikas. Sain soitettua lapsettomuus lääkärille ajanvarausta, ja soittoaika onkin jo viikon kuluttua.

Tein taulukkoa ja laskelmia taloudellisista kuluista yrityksemme aikana. Ilman luontaistuotteita, vitamiineja tai ovulaatio- ja raskaustestejä summa oli noin 400 eurossa. Minusta summa oli yllättävän korkea, ottaen huomioon ettei meille ole tehty suurempia tutkimuksia tai hoitoja. Isoimmat kulut oli tulleet siemennesteanalyysistä ja lapsettomuus ensikäynnistä. Tämä summa toki on vain murunen siitä mitä kulut tulevat olemaan, mikäli koviin hoitoihin päädymme.

Aika näyttää mitä taisteluja tässä matkan varrella joudutaan käymään. Kaikki kivet varmasti käännetään!

Isänpäivä

Yksi kipeimmistä juhlapyhistä.

Suren sitä että mieheni ei pääse viettämään isänpäivää enemmän kuin hän itse. Voi kumpa ensi vuonna olisimme jo onnistunut saamaan oman lapsen. Edes alulle.

Isänpäivän kunniaksi tein aamulla raskaustestin. No eipä siitä negatiivisesta tikusta paljon yllätykseksi ollut miehelle antaa.

Perus amatööri virhe piti illasta kuitenkin suorittaa. Kaivoin negatiivisen testin roskiksesta. (Taas.) Ja kyllähän siihen oli roskishaamu ilmestynyt. Kyseessä oli erittäin herkkä 10mlU/ml ApteQ testi.

Huomenna täytyy hakea tuttuja ja turvallisia pregchek testejä. Toki niihinkin olen yhdessä kierrossa turhia haamuja saanut, mutta olen tullut jälkeenpäin siihen tulokseen, että silloin kyseessä oli kiinnittymisyritys.

Tässä kierrossa ei raskausoireita kyllä ole ollut. Oikeastaan oireiden puuttuminen on ainut oire. Edes lugesteron turvousta/pinkeyttä ei ole tisseissä, ei nännien/rintojen aristusta.

Kyllä tästä toivon kipinä väkisinkin alkaa hehkua, vaikka testiajan jälkeen tulkitut testit ei kyllä oikeasti mitään kerrokkaan.

Ikävä

Pyhäinpäivän aattona, vuosi sitten, kannoin kohdussani pientä vauvan alkua, suurta rakkautta.

Minulla on ikävä sitä todellista onnea, hykertelevää intoa ja salaperäisyyttä. Tulevaisuuden suunnitelmia ja helliä tuutulaulujen sulosävelmiä.

Tuo pieni olisi pian 7kk ikäinen. Joko kääntyisit vatsallesi? Mitä taitoja olisit oppinut?

Huomenna pyhäinpäivänä sytytän kynttilän. Haluan muistella sitä lyhyttä aikaa, elämäni onnellisinta.

"Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan? Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan? Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaan tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan, ole edes ollut olemassakaan Ootko omaa elämääsi ikävöinyt, joka ohi kulkee, ettet huomaakaan? Päiviä lyhyitä tai pitkiä joista, et koskaan saanut otettakaan? Minulla on suunnaton ikävä sinne, mistä en koskaan oo kuullutkaan minä olen kauan jo sinua kaivannut, sinua ei varmasti olekaan Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä"

Lapsettoman ystävänä

Millaista on olla lapsettoman ystävä?

Minä olen kertonut ystävilleni ja läheisille ihmisille ylipäätään keskenmenosta ja lapsettomuudesta avoimesti. Yhtä monta erilaista reaktiota ja kohtaamista olen saanut kokea, kun on niitä ihmisiä joille olen tämän asian jakanut.

Toiset välttelee aihetta täysin, jopa olleet todella selkeästi vaivaantuneita. Toiset olleet kiinnostuneita, aidosti tukena. Joku vähätellyt, koska "onhan meillä aikaa." Monet antaa tilaa, mutta kuuntelee jos itse ottaa puheeksi.

Ystävät ovat varmasti varuillaan ja jännittyneenä miten paljon ja mitä aiheeseen liittyvää uskaltaa sanoa. Itse olen sanonut, että jos ystävä kysyy, ei se haittaa. Se tuntuu siltä että välittää. Tärkeintä on kuunnella. Lapseton harvoin kaipaa neuvomista. Jos ei tiedä mitä sanoisi, sano se. Aina ystävänkään ei tarvi olla puhumassa vaikeista asioista, tärkeä on myös se ihminen joka osaa piristää ja viedä ajatukset pois elämän aallonpohjista.

Yksi parhaimmista ystävistäni odottaa kevätvauvaa. Hän kertoi että jännitti sitä ettei minulle tule tunne että hän vain puhuu raskaudestaan, mutta kuitenkin niin ettei jätä minua täysin odotuksen ulkopuolelle. Tuntui niin lämpimältä, että joku todella jaksoi ajatella hienovaraisesti minun tunteita.
Minuakin jännitti. Pelkäsin että annan varautuneen tai katkeran kuvan, vaikka aidosti haluan kuulla myös ne raskaus kuulumiset, vaikka ne kuristaakin kurkussa.

Kliseisesti sanottu, mutta tässä kyllä huomaa kuka oikeasti välittää ja on aito ystävä myös vastamäessä ja ajanjaksolla, jolloin itse ei  aina jaksa olla niin sosiaalinen ja hyvä ystävä.

Oksennus

Tähän tulee kunnon pahan olon oksennus. Tämä olo vaan kun ei oksentamalla parane.

Tein tänään dpo 14 taas negatiivisen raskaustestin. Tänään ei ole edes itkettänyt, ihan kamala väsymys ja oikeasti ihan fyysinen huono-olo.

Aika tasan vuosi sitten tein plussatestin. Alkaa näyttää siltä, että keskenmenon vuosipäivänä en edelleenkään ole raskaana. Vituttaa. Surettaa. Ahdistaa.

Välillä ahdistaa myös se, että meillä lapsettomuus on vielä ihan alussa, kaiken masennuksen keskellä koen myös syyllisyyttä, koska eihän meidän tilanne ole pahakaan. Onko minulla vielä oikeutta olla näin loppu, onko minulla mitään oikeutta tai aihetta valittaa.

Valitan silti, koska tämä elämä ja tämä suo missä me tarvotaan on suoraan sanottuna ihan paskaa. Ja entistä paskempaa voi olla luvassa.

Tänään ei paljoa valo pilkahtele.

Itkut

"Onni on päätöksestä kii, täytyy piristyy, nousta ja pukeutuu.
Eikä saa jäädä vellomaan kaikkeen haikeaan niin että masentuu.

Kyllä mä tämän tiedän ja nääthän,
miten reipas tänään oon.
Hymy huulilla työni mä teen.
Ja sinä täysin sokee oot
sille kuinka mä suistunut oon - pimeyteen..."

Hui kuinka kylmät väreet Johanna Kurkelan ääni saa aikaan. Uusimmalta Ingrid levyltä nimikkokappale osuu kyllä sanoituksillaan suoraan sydämeen!

Tämän kierron alku on ollut taas täynnä kyyneliä.
Monetkohan itkut olen tämän 14kk aikana itkenyt yksin kotona, pimeässä lenkittäessä koiraa tai suihkun veden kohinan alla? Päivisin jaksaa olla niin reipas ja hymyilevä, mutta kotona kulissit romahtaa ja kaiho ottaa vallan.

"...Eikö niin, täytyy selviytyy, ei saa pysähtyy. Tää oli minun syy.
Kaikki muutkin kantaa taakkojaan,
nyt mun pitää vaan kuoreni kovettaa.

Kyllä mä tämän tiedän ja nääthän, 
miten reipas tänään oon.
Hymy huulilla työni mä teen.
Ja sinä täysin sokee oot,
sille miten uupunut oon..."

Kuinka usein lapsettomuutta kokevat saavat kohdata tilanteen,  jossa surua ja epätoivoa vähätellään.
´Älä ajattele sitä liikaa``Älä  stressaa`'Ehkä sitä ei ole takoitettu`jne. varmasti hyväntahtoiseksi tarkoitetut kommentit uppoaa nahan alle, saa tuntemaan itsensä entistä syyllisemmäksi ja epäonnistuneemmaksi. Ihmisillä jotka eivät ole kokeneet lapsettomuutta, on ymmärrettävästikkin mahdoton samaistua tilanteeseen. Miten mahdoton neuvo on ottaa etäisyyttä, kun lapsettomuuden tuska ja epätoivo on kokoajan läsnä. Lapsettomuus on minun jokapäiväistä arkeani ja elämääni.

"...Pystyn nauramaan, pystyn valon tuomaan,
vaikken oikeesti henkeä saa.
Mä kyllä reipas tänään oon
vaikka melkein luovutan jo..."

lugesteron

Nyt alkaa olla ensimmäinen yrityskierto lugesteronin avulla taputeltu. Toivottua tulosta ei tässäkään kierrossa ollut, mutta kaiken tämänhetkisen lohduttomuuden keskelläkin näen edistystä tapahtuneen.

Ovulaation bongailuun käytin clearblue digitestiä, ja tykkäsin! Ihanan selkeää. Näitä aion hinnasta huolimatta investoida jatkossakin.
Aloitin lugesteronin käytön kaksi päivää ovulaation jälkeen. Heti muutaman päivän päästä alkoi vatsan turvotus ja rintojen arkuus. Rinnat todella kipeytyivät ja olivat melkoisen turpeat noin viikon käytön jälkeen. Muita oireita ei oikeastaan ilmaantunut ja nämäkin pikkuhiljaa helpottui kierron loppua kohden. Lääke määrättiin loppukiertoa tukemaan, ehkäisemään kuukautisia edeltävää tiputteluvuotoa ja se on toiminut! Tiputtelua ei ole ollut ollenkaan, kun edellisessäkin luomukierrossa se alkoi jo viikko ennen kunnon kuukautisvuotoa. Lopetin tämän kuurin jo tänään Dpo 13 vaikka ohjeena oli käyttää kaksi viikkoa, koska tein negatiivisen raskaustestin, enkä halua pitkittää kiertoa.

Oikeastaan tein kaksi raskaustestiä. Ja hain molemmat useaan otteeseen roskiksesta, jotta pääsisin tuijottamaan selkeää puhdasta yhtä viivaa tikussa, toivoen että jos kuitenkin siihen toinenkin viiva ilmestyisi. Tämä kuvastaa sitä epätoivoa mitä koen tällähetkellä. Olo on käsittämättömän lohduton vaikka järjellä ajatellessa tietää että jo tuo lääkkeen antama edistys valottaa jo tunnelin päätä.

Kun vain tietäisi varmasti, että tämä yritys ja odotus palkitaan. Silloin jaksaisi paremmin tätä pettymystä ja epäonnistumisen tunnetta kuukaudesta toiseen. Kumpa vain tietäisi kauanko vielä täytyy jaksaa.

Kesän kuulumisia

Blogi on ollut kesälomalla, kuten minäkin. Yritys sen sijaan ei ole ollut tauolla, vaikka lomareissut on ajatuksia muille urille välillä saanutkin.

Kesän alkupuolella tosiaan kävin verikokeissa mittauttamassa progesteroni arvot ja tulokset sain pian kokeiden jälkeen. Loppukierron progesteroni arvo oli 29.3 nmol/l (12-69) eli normaali.
Lääkärimme jäi juuri sopivasti kesälomalle, joten kannanottoa tuloksiin sain odotella elokuun puoleenväliin.Vaikka tulokset olivat normaalit kyseisessä kierrossa, kuukautisia ennakoivan tiputtelun takia määräsi lääkäri kokeiltavaksi loppukierron tukihoidoksi Lugesteron 200mg kapselit.

Lääkkeen ohjeistukseksi sain aloittaa kuurin selvästi ovulaation jälkeen. 1 kapseli iltaisin emättimeen kahden viikon kuurina. Tämä ohjeistus vähän hämmensi, koska useasti olen kuullut ohjeistuksena olleen 10 vrk kuurin. Aion kuitenkin nyt noudattaa oman lääkärini ohjeistusta ja katsoa mitä tapahtuu. Tarkoituksena on käyttää tukihoitoa 3-4 kierrossa ja ottaa yhteyttä lääkäriimme mikäli raskautta ei edelleenkään kuulu.

Pidin kesällä taukoa myös ovulaation testaamisesta, ja täytyy sanoa että sai olla viimeinen tikuttamaton kierto! Vahvistui jo aiempi kokemukseni siitä, että minun kohdallani ovulaation testaus nimenomaan vähentää stressiä. Nyt tätä ensimäistä lugesteron kiertoa varten tilasinkin ekaa kertaa Clearbluen digitaalisia ovulaatiotestejä. Suunnittelin aloittavani tikutuksen tavallisilla edullisilla liuskatesteillä ja viivan alettua tummumaan, siirtyisin hymynaama testiin. Ei ainakaan tarvitse arpoa onko ovis varmasti ollut ja uskaltaako luget aloittaa.

Tieto siitä että seuraavissa kierroissa on apuja käytössä, antaa uutta jaksamista yrittämisen suhteen. Ihan kuin tunnelin päästä hieman pilkottelisi valoa! :)

Lapsettomuuslääkärillä

Tänään oli ensikäynti lapsettomuuslääkärillä yksityisellä gynekologiklinikalla.

Minua kovasti jännitti koska en yhtään tiennyt mitä odottaa. Olin valmistellut mukaani listan kahdeksasta edellisestä kierrosta, jossa näkyi kierron pituus, ovulaation ajankohta, tiputtelu vuodon kesto jne. Myös miehen siemennesteanalyysin tulokset olivat mukana.

Lääkäri aloitti kyselemällä mm. yrityksen kestosta, terveydentilasta ja lääkityksistä. Keskustelemalla kartoitettiin mahdollisia syitä meidän lapsettomuuteen. Ovulaatiota tukeville lääkityksille lääkäri ei nähnyt tarvetta, koska olen saanut ovulaation kiinni testeillä joka kierrossa missä testejä olen käyttänyt. Myöskään aukiolotutkimus ei vaikuttanut hänen mielestään tarpeelliselta, koska mitään tulehduksia ei ollut taustalla, sekä yhdesti raskaus on alkanut. Kuukautisia edeltävän tiputtelun takia keltarauhashormonin nouseminen testataan ovulaation jälkeen verikokeella.

Sitten siirryttiinkin tutkimuspöydälle ja ultrattiin munasarjat ja kohdun rakenne. Kaikki vaikutti normaalilta. Munasarjassa oli hyvänkokoinen johtofolli kasvamassa. Kohdun limakalvo oli ohuehko, vain 3,5mm, mutta tätä lääkäri perusteli aikaisella kierron vaiheella. Tunnustelemalla pois suljettiin endometrioosin mahdollisuutta, vaikka harvoinpa sitä löytyy oireettomana.
Rakenteellisesti siis kaikki vaikutti olevan niin kuin pitääkin.

Lääkärin mielestä spontaanin raskautumisen todennäköisyys on niin korkea, että jatkohoitoja ja tutkimuksia ei progesteroni tasojen testauksen lisäksi tehdä vasta kuin syys-lokakuussa.

Olo on helpottunut siitä, ettei mitään vakavampaa vikaa löytynyt, mutta toisaalta nyt tuntuu siltä ettei asia kamalasti myöskään edennyt.

Lääkärin kehotuksesta nyt vain täytyy jaksaa uskoa ja luottaa että kyllä se raskaus alkaa meilläkin.

Sperma-analyysi

Kuukautiskierto on kääntynyt uuteen, kahdenteentoista yrityskiertoon.

Tänään saapui tulokset spermatutkimuksesta.

Diagnoosi on Teratozoospermia.
Lääkärin lausunnossa todetaan muuten kaiken olevan hyvää ja normaalia, mutta hyvämuotoisten siittiöiden osuus on lievästi alentunut. (Normaaleja vain 2%)
Siittiöt ovat hitaita ja kaartelevia. (62%) Tästä revimme miehen kanssa huumoria, aivan ovat kuin kantajansa. ;D joo joo kohta...
Tutkimuksen perusteella hedelmöittämiskyky on normaali tai lähes normaali.

Tarkemmin näitä varmaan katsotaan läpi maanantaina siellä lapsettomuuslääkärin ensikäynnillä.

Mutta olipa huojentavaa että vika on todennäköisemmin minussa. Tuntuu että naisesta aiheutuvaa lapsettomuutta on helpompi hoitaa tai ainakin siihen on enemmän (ja edullisempia?) hoitomuotoja.

Täytyypä ruveta etsimään hedelmällisyyttä lisääviä juhannustaikoja. Seitsemän kukkaa tyynyn alle ja kaivella mies ylös kaivosta ja niin edelleen...

Stressittömyys

Tässä kierrossa oli tarkoituksena unohtaa kiertopäivien seuraaminen, oireiden kyttäily ja kaikki muukin turha stressaaminen. Ja voin kyllä olla ylpeä itsestäni! Yli viikko ovulaatiotestin plussan jälkeen, enkä tosiaan tiennyt dpo päiviä kun rinnat alkoivat pikkuhiljaa kipeytyä. Silloin oli pakko kurkata womanlogista (mikä on muuten tosi kätevä kalenteri sovellus puhelimeen. Saa kaikki oireet, yhdynnät ja muistiinpanot ylös, sekä näyttää kiertopäivät automaattisesti ja ennustaa ovulaation laskemalla kiertojen keskiarvoa) mikä kp on meneillään.

Nyt on dpo juuri kääntymässä 10 puolelle. Tissikipu on kyllä voimistunut, kovasti on palellut kolme iltaa ja tänään alkoi närästämään. Närästys oli viime raskaudessa selkein oire, koska sitä minulla ei koskaan normaalisti ole.
Juuri kun pääsin kehumasta, ettei oireita ole tullut kytättyä, tässä niitä taas listaksi asti.

Ennen oireiden ilmaantumista olo oli jotenkin niin luovuttanut ja odotin vain lääkäriaikaa, ettei toiveitakaan tähän kiertoon ollut. Nyt kuitenkin toivonkipinä on taas syntynyt. Hieman toiveikkuutta varjostaa eilen alkanut voimakas tiputtelu vuoto, joka yleensä kuukautisia ennakoi.  Nyt se vain oli todella paljon aikaisemmassa ja runsaampaa. Tänään sitä taas ei ole näkynyt. Täytyy seurata tilannetta ja Sunnuntaina harkita testaamista.

Olisipa siinä ihmeteltävää kerrakseen, jos tässä vielä päästäisiin aika lapsettomuuslääkärille perumaan!

-Yli 5 kg kevyempi Paeonia-

Odottelua

Olen ottanut hieman etäisyyttä vauva projektiin tässä kierrossa. Soitin lapsettomuus lääkärille aikaa ja se aiheuttikin odottamattomia tunteita. On ollut yllättävän raskasta huomata että tässä me olemme tilanteessa, jossa tarvitsemme apua maailman luonnollisimpaan asiaan. Vaikka tiedän faktat ja muiden kohdalla en ole ajatellut lapsettomuushoitoja "epäonnistumisena" silti tuntuu kuin olisi jotenkin epäkelpo naisena.

Tutkimuksiin hakeuduimme yksityiselle puolelle koska kunnallisella alkaa kesäsulku. Mies kävi jättämässä siemennestenäytteen viikko sitten. Tuloksia saamme odotella kolme viikkoa ja sitten onkin jo ensikäynnin aika lapsettomuuslääkärille. Aika on varattuna Maanantaille 22.6. Jännittää kovastikkin kun ei tiedä mitä tuleman pitää. 

Ovulaatiotesti näytti tänään plussaa, vielä on siis mahdollista että saamme perua varatun lääkäriajan, toiveet eivät kuitenkaan kovin korkealla. Ajattelinkin olla seuraamatta dpo-päiviä ja koittaa keskittyä lääkäriajan odottelemiseen. Kevät on mennyt huomaamatta ohi keskittyessä liikaa vain tähän, nyt aion nauttia orastavasta kesästä♥
~it does not do to dwell on dreams and forget to live~

Ylipaino

Täällä kuukautisvuoto alkaa olla taas tältä erää lopuillaan ja ajatukset on käännetty tulevaan, yhdenteentoista yrityskiertoon.

Olen aloittanut painonpudotus projektin! Ylipaino on varmasti yksi haittaava tekijä tässä vauvan yrityksessä. Minulla ylimääräistä on ihan reippaasti ja jopa 20 kg olisi hyvä saada elopainoa alaspäin. Lohduttavaa kuitenkin on, että jo 5-10% painonpudotus lisää hedelmällisyyttä huomattavasti.

Aloitin laihdutuksen tällä kertaa (ehei siis ole ensimmäinen yritys) Cambridge ohjelman ja ennenkaikkea VALMENTAJAN avulla. Henkilökohtaista valmentajaa tavataan 1-3 viikon välein ja minulla aloitus käynnin lisäksi takana nyt 1 tapaaminen. Diettiä olen noudattanut 2,5 viikkoa. Lähtö bmi oli hurjat 32,5 ja kahden viikon jälkeen pudonnut 31,8. Kiloja oli lähtenyt 1,8kg, vaikka jälkimmäinen punnitus tehtiin pahimman menkkaturvotuksen aikana. Täytyy olla tyytyväinen! :)

Huomenna soitan kaupunkimme perhesuunnitteluun ja kyselen lapsettomuus tutkimuksiin pääsystä. Mikäli odotusajat tuntuvat kohtuuttomilta, soitan myös yksityiselle gynekologi klinikalle. Soittaminen hieman ahdistaa, mutta en halua lykätä enempää tätä asiaa. Ainakin jos sanovat että mene kotiin laihduttamaan pullukka, niin voin puolustautua jo aloittaneeni! ;)

Pelko

Viime viikkoina olen ajatellut paljon lapsettomuutta. Lapsettomuudesta puhutaan kun on takana vuosi lapsen yritystä ilman onnistumista.

Meillä yritys menee kymmenennellä kuulla ja enää pari kuukautta, niin voimme kuulua tuohon 15-20% joukkoon: Lapsettomat. Jo pelkkä termi saa olon niin pelokkaaksi.

Lohduttavaa on se, että Suomessa kuitenkin lapsettomuutta voidaan hoitaa tehokkaasti ja vain murto-osa ei onnistu koskaan saamaan biologista lasta.

Ympärillä olevat ihmiset tuntuvat kaikki saavan raskauden alulle niin helposti! Mitä olen elämässä tehnyt niin väärin, että karma minua näin koettelee? Miksi moni saa lapsia haluamattaan tai olosuhteisiin jotka ovat lapselle kärsimystä? 

Kysymyksiä on pään sisällä paljon ja yhteenkään en saa vastausta. 

Olen pelännyt että katkeruus nostaa päätään ja muiden puolesta on mahdoton olla onnellinen, vaikka eihän se muiden onni ole minulta ole pois.

Tänään sain ihastella upean suloista kahden päivän ikäistä neitoa, ja koin aitoa onnea hänen ja vanhempiensa puolesta. 

Pois lähdettyämme, ei kuitenkaan kyyneliltä vältytty, kun miehelleni tuumasin, että jos kaikki olisi mennyt hyvin, meilläkin olisi pian samanlainen oma pieni ihanuus sylissä. 

Elämän ihme on kaunis ja sen olen oppinut, että sen saavuttaminen on kaikkea muuta kuin itsestään selvää.

kp 15

Voimien kerääminen uuteen yrityskiertoon vaati pienien irtioton ja etääntymisen vauva-aiheisiin.

Kierto on taas siinä vaiheessa että ovulaatiota odotellaan. Ikävän kevät flunssan saimme riesaksemme, mutta sekin on väistymässä kreivin aikaan. Hieman jo pelkäsin että ovulaatio kerkeää mennä taas ohi, mutta eiköhän tässä olla ajoissa liikenteessä.

Tällä kertaa otan vielä uusia aseita käyttöön, liukasteen muodossa.
Aiemmin olemme käyttäneet ihan perus durexin play vesipohjaista liukkaria. Se nyt ei kuitenkaan edistä hedelmöittymistä ja etiketissä lukeekin että voi vähentää siittiöiden liikkuvuutta.

Siitäpä suivaanuneena hankin Sasmarin conceive plus liukastetta.

Tuote lupaa tukea luonnollista hedelmällisyyttä, ei haittaa siittiön liikkuvuutta, tuote on ph-tasapainotettu ja lisäksi tuote sisältää calsiumia ja mangnesiumia jotka ovat mainostekstin mukaan tarpeellisia hedelmöittymisessä.

Tämä onkin sitten viimeinen yrityskierto omin voimin. Jos tärppi ei käy, soitamme yksityiselle gynekologi asemalle ja hakeudumme lapsettomuus tutkimuksiin.

Haikara on tainnut kadottaa meidän osoitteemme.

yk 9

Ja niin pyörähti 9. yrityskierto käyntiin.

Kuukautiset saapuivat kerta rytinällä, eikä totuttua 2-3 päivää kestävää ennakoivaa tiputtelua ollut. Luteaalivaihe oli tällä kertaa 14 päivää, joten siihenkin on pituutta hieman tullut lisää.

Toisaalta raskausoireet ja haamut raskaustesteissä antaisivat olettaa että kiinnittymis yritystä on voinut olla.

No olipa kummin vain, tulevia kiertoja ajatellen näkisin ihan positiivista kehitystä kehon toiminnassa. Kovasti uskon ja luotan, että aloittamillani lisäravinteilla on ollut tähän vaikutusta ja niiden käyttämistä aion ehdottomasti jatkaa.

Gelee royale minulla oli käytössä myös silloin syksyllä kun sain elämäni ensimmäisen plussan raskaustestiin.

Kovin on saanut itseään taas kasailla, että pääsisi kuukautisten alkamisesta aiheutuneen pettymyksen ja hormonien aikaan saaman melankolian yli. Itkeskellessä vietetty päivä takana.

Saisimpa edes osan mieheni kärsivällisyyttä ja optimistista suhtautumista tähän yritykseen. Ilman hänen kannustustaan en jaksaisi näitä pettymyksiä.

Taas täytyy jostain metsästää uutta tuulta purjeisiin ja jatkaa eteenpäin kohti seuraavaa yritystä.

Pettymys

Pettymys. Taas.

Sain jo kolmena päivänä liuskatestiin haamuplussan, kunnes tänään Clearbluen digitaalinen testi tiputti maan pinnalle tuloksella Not pregnant.

Luteaalivaihe on minulla yleensä 13 päivää ja vähintään kaksi päivää ennen kuukautisia alkaa tiputteluvuoto. Nyt kuukautisista ei näy minkäänlaisia merkkejä vaikka on jo dpo 14. Eli kuukautiset ovat jo myöhässä.

Eilen kipeytyi rinnat ja yön aikana erityisesti nännit. Yleensä tällainen ei kuulu kuukautisia ennakoiviin oireisiin.

Vaihtoehtoisesti
a) hedelmöittyminen on yrittänyt tapahtua ja kuukautiset siksi myöhästyy

b) Lisäravinteet ovat pidentäneet luteaalivaihetta ja liuskatestit antoi virheellistä haamua.

c) Ovulaatio olisikin ollut myöhemmin ja raskaus harmonia ei olisi vielä päivävirtsassa riittävästi positiiviseen tulokseen.

Tietenkin haluaisi vielä toivoa, mutta raskaus kaikesta huolimatta taitaa olla turhan epätodennäköinen vaihtoehto.

Olo on todella surullinen ja hämmentynyt, koska tunne raskaudesta oli niin vahva.

Nyt tyydyn odottelemaan kuukautisten saapumista.

Jännitystä

Tällä kertaa "piinapäivät" eli ovulaation jälkeinen kaksi viikkoa ovat menneet nopeasti. Selkeitä raskausoireita ei ole ollut.

Ihmismieli on kyllä siitä mielenkiintoinen, että kun raskautta kaipaa ja haluaa oikein kovasti, alkaa mielessään kaikki normaalitkin asiat mieltämään raskauteen liittyväksi. 

Välillä vatsassa on tuntunut vihlaisuja ehkä hieman repäisykipuja ja eilen kiinnitin huomiota jopa napakipuun. Kaikkea sitä tunteekin kun oikein havainnoi. 

Kaikesta oireettomuudesta huolimatta eilen tuli selkeä tunne, ja miehelle tuumasinkin, että nyt tuntuu että on tärppi käynyt.  

Tänään on dpo 11 ja aamulla en millään malttanut olla tekemättä testiä. Ja kyllä sieltä viivanpaikkaa tai vaaleaa haamua piirtyi.

Testi oli pregcheckin liuska 25 mlU/ml herkkyydeltään. 

Jännittävää! 

Ovulaatio

Tänään on kiertopäivä 18 ja dpo 1.
Ovulaatio siis oli eilen.

Olen käyttänyt ovulaation löytämiseen ovulaatiotestejä.  Eniten olen tykännyt pregcheckin liuskatesteistä koska ne ovat kohtuu edullisia, helposti saatavissa isoista marketeista ja ainakin minulla toimineet luotettavasti.

Ennen keskenmenoa en käyttänyt ovulaation löytämiseen testejä, koska kierto oli suhteellisen säännöllinen, ovulaation ajankohta oli helppo ennustaa laskennallisesti, sekä ovulaation aiheuttamat muutokset kehossa oli helpommin havaittavissa. Tunsin ovulaatiokivut selkeästi ja myös valkovuodon koostumus muuttui huomattavasti juuri ennen ovulaatiota. Nyt kuitenkin oma keho on toiminut poikkeuksellisesti aina keskenmenosta saakka, joten pääsen paljon vähemmällä stressillä testaamalla hedelmällisimmän ajankohdan.

Tässä yrityskierrossa harmiksemme mieheni sai tulehduksen virtsateihin. Kirvely kun oli kova ja vauvanteko kohtuu tuskallista, emme tohtineet rasittaa miestäni kuin yhden kerran, kaksi päivää ennen ovulaatiota.

Tämän taulukon mukaan ajoitus kuitenkin voisi olla kohdallaan. Kovasti toivon että tämä yksi laukaus menisi maaliin. ;)

Piinapäivät alkakoon!

Vehnänalkioöljy

Kirjoitan hieman netistä ja keskustelupalstoilta oppimaani infoa tuosta eilen saapuneesta vehnänalkioöljystä.

Vehnänalkioöljyn teho raskautumisen edistäjänä perustuu lukemani mukaan pitkälti e-vitamiiniin, (jota hedelmällisyys vitamiiniksikin tituleerataan) sekä sinkkiin, mitä kyseinen öljy sisältää netin mukaan runsaasti. Kuitenkaan purkin etiketissä ravintosisällössä ei ollut sinkistä mainintaa.

Vehnänalkioöljy on luonnon rikkain E-vitamiinien lähde. E-vitamiini on vahva antioksidantti, joka suojaa kehomme soluja ennenaikaiselta vanhenemiselta.
Lukemani mukaan naiset, joilla on taipumus saada keskenmenoja, kärsivät yleensä E-vitamiinin puutteesta. Vehnänalkioöljyn pitkäaikainen käyttö voi siis osaltaan ehkäistä keskenmenoja.

Sinkin taas sanotaan vaikuttavan sperman laatuun, mutta myös munarakkuloiden laatuun.

Tutkittua tietoa vehniksen ja hedelmällisyyden välillä en ole löytänyt,  mutta kotimaisilla ja ulkomaisilla keskustelufoorumeilla liputetaan tämän puolesta. Rohkaisevaa lukea monista kokemuksista, joissa pitkään lasta yrittäneet ovat raskautuneet pian aloitettuaan tämän "ihmerohdon".

Nämä vaikutukset jää nyt siis nähtäväksi, mutta hukkaan tuon öljyn nauttiminen? tuskin menee. Ihon ja hiusten pitäisi nyt ainakin kiittää, ja kolesteroli arvoihin hyvät omega-3 ja -6 rasvat vaikuttavat varmasti positiivisesti.

Tilasin siis Neo-E merkistä kylmäpuristettua vehnänalkioöljyä. 200 ml maksoi kympin luokkaa ja annostus on 1 tl päivässä. Makukaan ei ole niin paha kuin odotin.

Joskohan kuukauden päästä pääsisin jo kertomaan edes jonkinmoisia omakohtaisia käyttäjäkokemuksia? Niitä odotellessa...

YK 8

Perjantaina ne taas alkoivat. Kuukautiset. On se vaan niin suuri pettymys joka kerta. Oikeastaan suurempi ja suurempi kerta kerran jälkeen. Nyt siis alkoi yrityskierto nro 8. Jotenkin sitä oli niin naivi, että uskoi raskauden alkavan pian siitä kun lupa on annettu.

Ensimmäistä kertaa yrityksen aikana tunsin pelkoa siitä että jos me ei oikeasti saadakkaan omaa lasta? Aika musertavia tunteita.

Nyt auta kuin pää nostaa pensaasta ja leuka rinnasta. Ei muuta kuin ovulaation odotteluun. Posti toi meille oikean ase arsenaalin hedelmällisyyden lisäämiseen!

Foolihappoa, vehnänalkioöljyä ja gelee royalea aloitamme syömään molemmat ja toi minisunin mama monivitaamiini onkin minulla ollut käytössä jo marraskuusta asti.

Nyt odottelemaan josko näillä olisi oloon ja hyvinvointiin muutenkin vaikutusta, ja suurimpana toiveena hyvän kiinnittymis alustan luominen pienelle kyytiläisille. ♥

Taustaa

Perhe ja lapset ovat aina kuuluneet tärkeimpiin tavoitteisiin elämässäni. Mieheni kanssa olemme ajatelleet, että lapset ovat itsestään selvä osa tulevaisuuttamme.

Ajankohtaiseksi toive perheenlisäyksestä tuli pian häidemme jälkeen, maaliskuussa 2014.

Kymmenen vuotta yhteiseloa oli saanut seksielämämme hiljenemään ja pitkiäkin kuivia kausia oli välillä takana. Häiden jälkeen haave lapsesta toikin paineita ja itse "vauvanteko" ei onnistunutkaan samantien mutkitta. Ensimmäiset onnistuneet yrityskierrot alkoivat elokuussa.

Lokakuussa saimme raskaustestiin sen niin kaivatun toisen viivan. Olin niin onnellinen! Marraskuun puoliväliin saakka. Silloin raskausviikoilla ~5+6 alkoi verenvuoto ja seuraavana  päivänä keskenmeno todettiin ultralla. Sain lääkkeellisen tyhjennyksen avuksi kohdun tyhjentymiseen, gynekologin sanoin sikiöjätteestä. Minulle se ei ollut jätettä. Minun vauva, jota rakastin ensi sekunneissa lähtien.

Keskenmenon jälkeen yritykseen olen ottanut mukaan ovulaatiotestit. Vähentää tapauksessani huomattavasti stressiä, tietää ainakin ajoittaneensa seksin oikeille päiville. Ajoitettu seksi, se romantiikan perikuva. 

Näistä lähtökohdista olemme aloittaneet tämän, jo tässä vaiheessa raskaalta tuntuvan tien. Toivottavasti matkan päässä odottaa se paras palkinto. Oma rakas lapsi. 

Alku

Tämä blogi kertoo kauneimmista toiveestamme, että kahdesta tulisi kolme. ♥