Tässä siirrossa ei ainakaan jää tukilääkkeistä uupumaan onnistuminen.
Terolut tuen aloitin jo ennen siirtoa 10mg 1+2/pv annoksella.
Pregnyliä pistettiin annoksella 2500iu ensimmäisen kerran siirron yhteydessä ja sitten samalla annoksella vielä kaksi annosta n.3 päivän välein.
Plussan jälkeen terolutia jatkan nyt annoksella 1+1/pv ultraan asti ja mikäli siellä kaikki hyvin jatkan 1tbl/pv vielä 4 päivää, kunnes vaihdan lugesteroniin jota käytän kaksi viikkoa yhden kapselin päivä annoksella. Tukilääkitys siis jatkuisi sinne 10+ viikolle saakka.
Huh. Aika moinen sekoitus, toivotaan että toimii. Fiilis on ollut aika hyvä, hieman jotain oiretta joko raskaudesta tai teroluteista, kuten väsymystä ja hentoa pahoinvointia sekä rintojen arkuutta. Ajatusta raskaana olemisesta olen ehkä alitajuisesti hieman kieltänyt ja koittanut poissulkea mielestä, ajatella muita asioita. (Enimmäkseen huonolla menestyksellä) Kielinee pelosta ja epävarmuudesta. Aika tuntuu menevän kamalan hitaasti ultraa odotellessa ja läheisimmillekkään ei ennen sitä haluaisi mitään kertoa.
Jo ajatus siitä mahdollisuudesta että tämä taas menisi kesken suorastaan vtuttaa. En jaksaisi sitä enää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti